RSS-linkki
Kokousasiat:https://keuruu.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kaupunginhallitus
Esityslista 16.11.2026/Asianro 374
Valtuustoaloite 9.11.2026 / Keuruun kaupungin alueella olevien aiempien ja nykyisten rautatieliikennepaikkojen hyödyntäminen logistiikassa
KH 16.11.2026
579/00.01.02.03/2026
Päätösesitys
Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi valtuustoaloitteen ja siirtää sen elinvoimajohtajalle valmisteltavaksi.
Päätös
Käsittely
Perustelu
Valtuuston kokouksessa 9.11.2026 Lauri Oinonen jätti valtuustoaloitteen:
”Keuruun kaupungin alueella olevien aiempien ja nykyisten rautatieliikennepaikkojen hyödyntäminen logistiikassa
Keuruun kaupungin laajalla alueella on ollut harvinaisen paljon rautatieliikenteen liikennepaikkoja. Näissä on ns. seisakkeita lukuun ottamatta ollut sivuraiteita junakohtauksia ja kuormaustoimintoja varten. Nytkin Keuruun kaupunki on pääkaupunkiseudun ulkopuolella harvinainen kaupunki, minkä alueella on kolme päivittäisen henkilöliikenteen junaliikennepaikkaa. Haapamäen risteysaseman lisäksi ovat Keuruun ja Pihlajaveden asemat. Tällaisia ovat aiemmin olleet Valkeajärven ja Pihlajaveden asemat ja Kömin ja Niinisaaren seisakkeet Haapamäeltä pohjoiseen ja etelään on Ristimäen asema nykyisen Mänttä-Vilppulan kuntarajan tuntumassa.
Poikittaisradan varressa Haapamäeltä itään ovat olleet Notkolan seisake, Tiusalan pysäkki, Keuruun, Kalettoman pysäkki, Asunnan asema sekä Huttulan pysäkki Petäjäveden kuntarajan tuntumassa.
Haapamäeltä länteen Porin suuntaan olivat Yhtiän ja Piilin asemat sekä Puron seisake entisen Pihlajaveden kunnan alueella eli täten nykyisen Keuruun alueella.
Asemilla ja pysäkeillä oli tavara logistiikkaa ja hyvinkin merkittävää puutavaran kuormaustoimintaa. Nyt tämä havaintojeni mukaan keskittynyt Haapamäen risteysasemalle.
Pysäkeillä ja asemilla oli sivuraide tai sivuraiteita junakohtauksia ja kuormaustoimintoja varten.
Junaratojen varressa olevia aiemmin käytettyjä sivuraiteita tulisi käyttää alkuperäisen tarkoituksensa mukaan edelleen ja tarvittaessa kunnostaa ja jopa rakentaa uudelleen raidelogistiikkaa varten.
Poikkeuksena voisi olla Keuruun asema, minkä lähiympäristö on nyt kunnioitettu Veteraanipuisto ja raskas liikenne tuottaisi liikenneongelmia nykyisissä maisemissa ja tieratkaisuissa.
Mutta onneksi mahdollisuuksia löytyy kaupunkimme alueelta runsaasti edellä mainituilta liikennepaikoilta. Näistä monet ovat jopa metsätyökoneillakin saavutettavissa ilman kuormauksia välikuljetuksiin. Tallaisia voisivat olla Haapamäen risteysaseman lisäksi Huttula, Asunta, Kaleton, Tiusala, Ristimäki, Yltiä, Piili, Pihlajavesi ja Valkeajärvi. Suomesta tuskin löytyy muita kaupunkeja, mistä voisi löytyä näin monta puutavaralogistiikalle soveltuvaa raideliikenteen liikennepaikkaa.
Näiden mahdollisuudet ovat jääneet pääosin käyttämättä. Kun puuraaka-aines on metsästä/metsätyökoneelta kuormattu rekka-autoihin on ollut luontevaa viedä puutavara maantiekuljetuksina kaukanakin oleville jalostuslaitoksille.
Kelirikkoajat ovat ongelma kuljetusten painorajoituksineen maantielogistiikassa kuten jatkuva sorateiden kulutus ja kuoppaisuus. Samoin talvikauden liukkaus tuottaa ongelmia maantielogistiikassa. Myös siltojen painorajoitukset ja erityisesti yksityisteillä asettavat omat haasteensa maantiekuljetuksille.
Koska kaupungissamme on poikkeuksellisen paljon rautateitä, tulisi selvittää rautateiden logistisia mahdollisuuksia Haapamäen risteysaseman ohella myös muilta ja aiemmin toimineiltakin liikennepaikoilta puutavaralogistiikassa.
Uusia mahdollisuuksia nyt saattaisi löytyä erityisesti yksityisistä raidelogistiikan toimijoista, mitkä ovat erikoistuneet juuri puutavaralogistiikkaan. Arctic Rails jo nyt toimii Haapamäen kautta kulkevilla radoilla kuten Fenniarailkin on jo aiemminkin toiminut radoillamme. Käsittääkseni juuri nämä raidelogistiikan uudet toimijat voisivat olla hyvinkin kiinnostuneita raidelogistiikasta radoillamme VR:n ohella.
Tavaralogistiikan kehittämiseksi Haapamäen risteysaseman kautta haluan tehtävän selvitystyötä raidelogistiikan lisäämiseksi Haapamäen kautta kulkevilla radoilla ja tämän voisi aloittaa pikaisesti tehtävällä tutkimus- ja selvitystyöllä, jollaista tiedän radoillemme jo Helsingissä asuvan FM Hannu Paason jo valmistelleenkin omatoimisesti.
Kun laajan kaupunkimme alueella on ainutkertaisen paljon sekä käytössä olevaa että nyt käyttämätöntä rataverkostoa, tulisi Keuruun kaupungin ja Keulinkin selvittää raidelogistiikan lisäämistä ja palauttamista radoillemme.
Edellä olevan perusteella esitän, että
Keuruun kaupunki yhdessä Keulinkin ja Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän kanssa ryhtyy selvittämään tavaralogistiikan ja erityisesti raakapuun ja jalostettujen puutuotteiden kuljetusten lisäämistä käytössä olevilla radoillamme ja palauttamista nyt käyttämättä oleville rataosuuksille.
Kunnioittavasti
Keuruulla
9.11.2026”
Toimivalta
Kuntalain § 39 mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta.
Hallintosäännön 17 luvussa on määrätty valtuutetun aloite- ja kyselyoikeudesta.
Valmistelija
Hallintosihteeri Sonja Rakkola, sonja.rakkola(at)keuruu.fi, p. 040 630 5660
Konsernipalvelujohtaja Päivi Vauhkonen, paivi.vauhkonen(at)keuruu.fi, p. 040 158 1656 >
Esittelijä
Kaupunginjohtaja
Tiedoksi
Elinvoimajohtaja
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto