Keurusselän ympäristönsuojelujaosto
Pöytäkirja 23.03.2026/Pykälä 16

YMPJAOST 23.03.2026 § 16  

258/11.01.00/2025  

Päätösesitys

Päätös

Perustelu

Vaasan hallinto-oikeus pyytää Keurusselän ympäristönsuojelu­jaostolta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 42 §:n mukaista lausuntoa muutoksenhaunalaisesta päätöksestä 258/11.01.00/2025. Lausunto tulee toimittaa hallinto-oikeuteen sähköisesti osoitteeseen vaasan.hao@oikeus.fi 7.4.2026 mennessä viitteellä dnro 79/2026.

Lausunto

Ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesti hakemukseen on liitetty lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Luvan hakija on täydentänyt alkuperäistä lupahakemusta uusilla melumittaustuloksilla sekä riskiarviointi ja -hallintasuunnitelman osalta. Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset lausunnot on pyydetty ja saatu.

Ottaen huomioon, että kyseessä on hyvin pienimuotoinen vakiintunut toiminta, jonka mahdolliset ympäristövaikutukset ovat voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen jopa vähentyneet käytetyn ajokaluston kehittymisen myötä ja käsiteltävänä oli vain yksittäisen lupamääräyksen muuttaminen täyttää esitetty lupa­hakemus ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaiset vaatimukset.

Keurusselän ympäristönsuojelujaosto on todennut päätöksessään, että crossiradan toiminnasta ei uudet asetettavat ja voimassa olevat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys­haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhtei­den huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta on myös maakunta­kaavan mukaista.

Melumittaukset suorittaneella konsultilla on vankka kokemus ympäristömelumittausten toteuttamisesta. Melumittaukset on tehty asianmukaisesti ja voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Pihapiirissä tapahtuva melumittaus ei edellytä kiinteistön omistajalta mitään ennakkotoimia tai läsnäoloa, päinvastoin. Melumittausten oikeellisuuden varmistamiseksi olisi hyväkin, ettei kiinteistöllä ole mittaushetkellä muita melulähteitä.

Lähimmän asutun kiinteistön asukkaille haluttiin antaa mahdollisuus saada todellisia melumittaustietoja omalta kiinteistöltään, mutta se, että kyseiselle kiinteistölle ei saatu mittauslupaa ei heikennä tehtyjen melumittausten kattavuutta. Asuttujen kiinteistöjen osalta melu­mittaus suoritettiin Jaakkolan pihapiiristä, jossa vallitsevat tuuli­olosuhteet ja pidempi etäisyys Keuruuntiestä (Seututie 348) mahdollisti crossiradan meluvaikutusten todenmukaisemman mittauksen ilman Keuruuntien liikenteestä johtuvia melupiikkejä.

Kyseessä olevan alueen melutilanteen osalta on huomioitava, että merkittävin melulähde on Keuruuntie, joka sijaitsee Pollarin crossiradalta noin 300 metriä itä-kaakkoon ja noin 50 metrin etäisyydellä valittajien pihapiiristä. Jaakkolan pihapiiri sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä Keuruuntiestä.

Pollarin crossirata sijaitsee Keuruuntien vastakkaisella puolella metsän keskellä noin 500 metriä pohjoiseen valittajien kiinteistöltä (kartta liitteenä). Valituksessa on virheellisesti esitetty, että valittajien kiinteistö sijaitsee crossiradan vaikutusalueella. Reunamilla kyllä, koska yleisesti motocrossratojen meluvyöhykkeeksi on arvioitu 300–500 metriä. Sen sijaan valittajien kiinteistö sijaitsee tieliikennemelun vaikutusalueella, koska vilkkaan tien meluvyöhykkeeksi arvioidaan yleisesti 100–300 metriä. Kyseisellä kiinteistöllä Keuruuntien liikennemelun vaikutus asumisviihtyvyyteen on hyvinkin todennäköinen.

Väyläviraston vuoden 2024 tilastoinnin perusteella Pollarinkankaan kohdalla Keuruuntiellä on vuosikeskiarvona liikennettä 1 406 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä noin 100 ajoneuvoa. Vuosikeskiarvoa tulkittaessa on huomioitava, että henkilöauto- ja moottoripyöräliikennettä on enemmän kesäkuukau­sina ja päiväaikaan, kuin talvikuukausina ja yöaikaan. Jos väylä­viraston julkaiseman Keuruuntien vuosikeskiarvona esitetyn liikenne­määrän perusteella lasketaan yhden tunnin liikennemäärä, olisi se 59 ajoneuvoa tunnista, josta raskasta liikennettä 4 kappaletta.

Väyläviraston tilastoinnin perusteella seututeillä vuorokauden keski­määräinen melutaso (Lden) on liikennemäärällä 2 000–3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa 50 metrin etäisyydellä tiestä 50–54 dB.

Yleisesti eri ajoneuvojen melutasot noin metrin etäisyydellä tien reunasta tieosuudella, jolla on nopeusrajoitus 80 km/h:

• Raskas liikenne (kuorma-autot, rekat), 80–90 dB(A)
• Henkilöautot, 70–80 dB(A)
• Moottoripyörät, 80–90 dB(A)
  

Kokonaisuudessaan crossiradalta aiheutuvia mahdollisia melu­vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että:

• Crossiradalla ajaminen on vähäistä eikä yksittäinen ajokerta ole kestoltaan pitkä.
• Yleisesti Suomessa vallitseva tuulensuunta on länsi-lounas tai länsi. Ilmatieteenlaitoksen Juupajoen Hyytiälän sääaseman mittausten perusteella alueella vallitsee pääosin etelätuuli. Eli tuuli ja mahdolliset meluvaikutukset suuntautuvat suurimmaksi osaksi Pollarin crossiradalta poispäin valittajien kiinteistöltä.
• Valittajien kiinteistön suurin ympärivuotinen meluhaitan aiheuttaja on Keuruuntien liikenne.

Tilanne, että tuuli olisi valittajien kiinteistölle päin, Keuruuntiellä ei olisi liikennettä ja crossiradalla ajettaisiin yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa, on hyvin epätodennäköinen.

Mahdollisten meluhaittojen haitallisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920), joka edellyttää, että naapureilla on toiminnasta aiheutuviin haittoihin nähden tietty sietämisvelvollisuus - Kaikki toiminnasta aiheutuva ääni ei ole sellaista haittaa, että siitä aiheutuisi naapuruussuhdelain tarkoittamaa haittaa.

Crossiradan toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai maa­perän pilaantumisen vaaraa. Toiminnan laajuus, vallitsevat tuuli­olosuhteet ja Keuruuntien liikenne huomioon ottaen on mahdollisuus merkittävän meluhaitan syntymiseen lähimmän asutuksen suuntaan hyvin marginaalinen. Otettaessa huomioon itse toiminnan pieni­muotoisuus ja käytetyn ajokaluston polttoaine/vaihteistoöljymäärät on riski maaperän pilaantumisesta erittäin pieni. Ajokaluston huoltoja radalla ei tehdä ja tankkaukset suoritetaan turvakaukaloiden tai -mattojen päällä. Keuruuntien liikenteestä aiheutuu moninkertaisesti suurempi riski maaperälle kuin pienimuotoisesta crossirata toiminnasta.

Yleisesti motocrosspyörän polttoainetankin koko on 6–7 litraa ja enduropyörän 8–10 litraa. Vaihteistoöljyjä 4-tahtisessa motocross-pyörässä on noin 0,9–1,2 litraa ja 2-tahtisessa 0,7–0,9 litraa. Enduropyörässä vaihteistoöljyjä on 4-tahtisessa 1,1–1,5 litraa ja

2-tahtisessa 0,7–0,9 litraa.

Crossiradalle myönnetyt ajoajat eivät ole lainkaan poikkeukselliset. Hyvin vastaavat ajoajat sunnuntaita myöten ovat voimassa Suomen muillakin motocrossradoilla mm. Haaralankangas (Jämsän Seudun Moottorikerho), Vauhtipuisto (Hyvinkään Moottorikerho), Hanskallio (Vantaan Moottorikerho), Lievestuore (Keski-Suomen Moottorikerho) sekä Jyhnäharju (Mikkelin Moottorikerho). Verrattuna edellä mainittuihin ratoihin Mäntän Seudun moottorikerhon toiminta on hyvin pienimuotoista. Aktiivisia ajajia vain noin 30.

Päätös on perusteltu. Kyseessä olevan ympäristölupapäätöksen dnro 258/11.01.00/2025 perustelut ovat luettavissa ympäristölupa­päätöksestä lupamääräysten jälkeisestä osiosta pääotsikon alta, Päätöksen perustelut.

Kuten lupapäätöksen perusteluihin on kirjoitettu päätöksen täytäntöönpanosta hakemuksen ja lupamääräysten mukaisilla menettelyillä ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäris­tölle. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain tarkoitta­mia peruuttamattomia haitallisia muutoksia, muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia tai ennallistettavia muutoksia ympäristössä. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen toimin­nan kuormituksen aiheuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne loppuvat, jos lupapäätös kumotaan. Lain edellytykset täytäntöön­panolle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa. Näin ollen toiminta voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Niin kuin edellä todettiin aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei aiheuta peruuttamattomia tai ennallistettavia muutoksia ympäristöön, joten luvan hakijalta ei edellytetty aloitusvakuuden maksamista.

Vakuuden määrääminen vain vakuuden määräämisen vuoksi ei ole hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Vakuus on perusteltua vaatia vain, jos toiminnan aloittaminen voi aiheuttaa sellaisia muutoksia ympäristöön, jotka tulisi myöhemmin korjata.

Tässä tapauksessa kyseessä on olemassa olevan crossiradan toiminta-ajan laajentamisesta. Toiminta tapahtuu jo käytössä olevalla rata-alueella eikä siihen liity sellaisia rakentamis- tai muita toimen­piteitä, jotka aiheuttaisivat ympäristöön pysyviä muutoksia. Mahdolli­set toiminnan vaikutukset liittyvät lähinnä meluun ja ovat luonteel­taan tilapäisiä, eikä niistä aiheudu sellaisia ympäristömuutoksia, joiden poistaminen tai ennallistaminen edellyttäisi vakuuden turvaamia toimenpiteitä. Edellä mainituilla perusteilla vakuuden asettamista ei ole katsottu tarpeelliseksi.

Valittajien esittämät vaatimukset tulee hylätä perusteettomina.

Keurusselän ympäristönsuojelujaosto katsoo, että valittajien vaatimus päätöksen kumoamisesta kokonaisuudessaan on perusteeton. Päätös on tehty toimivaltaisen viranomaisen toimesta ja perustuu riittäviin selvityksiin. Lupaharkinnassa on otettu huomioon voimassa olevan lainsäädännön mukaiset edellytykset.

Valittajien vaatimus aloitusluvan kumoamisesta tulee hylätä. Aloitus­luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet, koska toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja toiminnasta ei synny peruuttamattomia tai ennallis­tettavia muutoksia ympäristöön. Aloituslupa on myönnetty lain edellyttämää harkintaa käyttäen.

Lupa-asian palauttamiselle Keurusselän ympäristönsuojelujaostolle ei ole perusteita. Jaosto on käsitellyt asian asianmukaisesti eikä asiassa ole ilmennyt sellaisia puutteita tai virheitä, jotka edellyttäisi­vät asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi.

Valittajien vaatimus päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä muutoksenhaun ajaksi tulee hylätä. Päätöksen täytäntöönpano ei aiheuta välitöntä tai pysyvää haittaa ympäristölle eikä valittajille.

Liitteenä Mäntän Seudun Moottorikerhon vuosiraportointi vuodelta 2025 sekä kartta toiminnan sijoittumisesta.

Toimivalta

Keuruun kaupungin hallintosääntö, 33 §. Valtuusto 8.12.2025, 90§

Valmistelija

ympäristönsuojelutarkastaja Helena Vilenius, helena.vilenius(at)keuruu.fi

Esittelijä

Tiedoksi

Muutoksenhaku