Keuruun Vesi liikelaitoksen johtokunta
Esityslista 12.03.2026/Asianro 15

VL 12.03.2026    

49/00.01.01.00/2026  

Päätösesitys

Päätös

Käsittely

Perustelu

Kaupunginhallitus on 16.2.2026 § 50:ssä tekemässään päätöksessään edellyttänyt kaikkien kaupungin toimielinten käsittelevän hyvän hallinnon periaatteet sekä otettavan ne käyttöön omassa toiminnassaan

Toimivalta

 Keuruun kaupungin hallintosääntö 34 § Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta: Johtokunnan tehtävänä on kuntalain 67 §:n mukaan 1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä

Valmistelija

Vesihuoltopäällikkö Luoma-aho Heikki, heikki.luoma-aho(at)keuruu.fi, p. 040 662 7824

Esittelijä

Tiedoksi

Muutoksenhaku

KH 16.02.2026 § 50 

Päätösesitys

Kaupunginhallitus päättää

1) hyväksyä Keuruun kaupungin hyvän hallinnon periaatteet esityslistan liitteen mukaisena.

2) todeta, että hyvän hallinnon periaatteet koskevat Keuruun kaupungin koko henkilökuntaa ja kaikkia luottamushenkilöitä sekä emokaupungilla että tytäryhtiössä

3) lähettää hyvän hallinnon periaatteet kaupunginvaltuustolle tiedoksi

4) lähettää hyvän hallinnon periaatteet tilivelvollisille toimielimille ja tytäryhtiöiden hallituksille käsiteltäväksi ja noudatettavaksi toiminnassaan

5) edellyttää, että hyvän hallinnon periaatteet huomioidaan kaupungin hankintapolitiikan ja -ohjeen päivityksessä ja sisäisen valvonnan ohjeen päivityksessä sekä otetaan huomioon kaupungin tarkastussuunnitelmaa laadittaessa

6) muistuttaa, että kuntalain ja hallintolain mukaisten esteellisyyssäädösten noudattamiseen kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota kaikissa toimielimissä: esteelliset viranhaltijat ja luottamushenkilöt eivät saa osallistua asian käsittelyyn missään vaiheessa, kuten valmistelussa, esittelyssä, päätöksenteossa tai toimeenpanossa.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Perustelu

Kaupunginhallitus on 19.1.2025 § 25 päättänyt edellyttää, että kaupungin organisaatiossa valmistellaan tarkennettu ohjeistus hyvän hallinnon periaatteista sekä varmistetaan tämän toimeenpano.

Hallintolain 2 luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa hallinnon oikeusperiaatteet, jotka ohjaavat viranomaisen päätösharkintaa ja muuta asian käsittelyä. Hallinnon oikeusperiaatteita ovat muun muassa yhdenvertaisuus-, tarkoituksensidonnaisuus ja suhteellisuusperiaate.

Hallinnon oikeusperiaatteet ovat ennen muuta oikeusturvasäännöksiä. Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat myös palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyövelvoite.

Kuntaliiton ohjeiden (Hyvän hallinnon perusteet | Kuntaliitto.fi) Säännökset velvoittavat viranomaista järjestämään toimintansa niin, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja että viranomainen suorittaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti.

Esimerkiksi hyvän kielenkäytön vaatimus velvoittaa käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Vaatimus on kova ja velvoittaa jokaisen viranomaisen arvioimaan kielenkäyttöään. Selkeän ja ymmärrettävän kielenkäytön vaatimus on luonteeltaan kuitenkin enemmän periaatteellinen ja asenteita muokkaava kuin tiukan oikeudellinen. Lainsäätäjä pyrkii ohjaamaan julkisen hallinnon toimijoita oikeanlaisiin menettely tapoihin.

Kunnan viestinnän avoimuus, ajankohtaisuus, ennakoivuus ja totuudenmukaisuus on myös edellytys hyvälle hallinnolle, ja sen tulee antaa kuntalaisille, joukkoviestimille, viranomaisille ja muille sidosryhmille riittävät tiedot päätöksenteosta ja palveluista. Kunnan organisaation sisällä lähtökohtana on hyvä tiedonkulku. Avoin keskustelu edistää asioiden ja epäkohtien ratkaisemista. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat osa avoimuutta.

Kunnan toimielinten kokoukset ovat valtuustoa lukuun ottamatta lähtökohtaisesti suljettuja. Suljetun kokouksen keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Hyvän hallintokäytännön mukaista ei ole paljastaa ulkopuolisille suljetussa kokouksessa käytyjä keskusteluja. Kunnan henkilökunta ja luottamushenkilöt ovat vaitiolovelvollisia tehtävässään tietoonsa tulleista salassa pidettävistä tiedoista ja asiakirjoista. Keuruun kaupungin viestintä- ja markkinointisuunnitelma sekä sisäisen viestinnän ohje on valmisteltu vahvistettavaksi kaupunginhallituksessa 16.2.2026.

Julkiset hankinnat voidaan nähdä korruptiolle herkäksi riskialueeksi, koska hankintojen taloudellinen merkitys on usein suuri ja kyse on julkisten varojen käytöstä. Korruptio vaarantaa hankintojen avoimen ja tehokkaan kilpailuttamisen tarkoituksen, tarjoajien tasapuolisen kohtelun sekä vaarantaa julkisten varojen laillisen ja tuloksellisen käytön. Keuruun hankintapolitiikan ja -ohjeen päivitys on parhaillaan käynnissä ja sisältyy hallintopalveluiden vuoden 2026 talousarviotavoitteisiin.

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota myös korruption torjuntaan kuntien toiminnassa tarjoamalla avuksi uudistetun, 4.2.2026 julkaistun oppaan Korruptio ja eettisyys kunnassa. Korruptio ei aina riko lakia, mutta se murentaa luottamusta viranomaistoimintaan. Keuruun Oppiva yrityskaupunki 2032 -strategia edellyttää, että toimintatapamme on eettisesti kestävä ja korruptionvastainen (kvalt 8.12.2025 § 94).

Korruptio ja eettisyys kunnassa -oppaassa on ajantasaistettu keskeisiä ohjeita lahjoista, vieraanvaraisuudesta ja muista eduista. Opasta on suositeltavaa hyödyntää kuntien omissa sisäisissä ohjeistuksissa. Oppaassa on lueteltu seikkoja, joita kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden olisi otettava huomioon, jos heille tarjotaan etuuksia sidosryhmäyhteistyössä tai muussa toiminnassa. Tilanteet ovat usein yksittäiselle henkilölle haastavia ja edellyttävät tapauskohtaista harkintaa.

Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien (ml. kunnallisten liikelaitosten johtokunnat) ja niiden jaostojen sekä toimikuntien jäsenet, samoin kuin kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt, sekä kaikkien näiden henkilökohtaiset varajäsenet.

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Esteellisyysperusteet on koottu ja julkaistu Keuruun kaupungin kokoushallintajärjestelmään (CM3) luottamushenkilöiden yleisiin tiedostoihin ja käsitelty kunnanhallituksessa erityisesti loppuvuoden 2025 kokouksissa.

Valtuutettuun sovelletaan valtuuston kokouksessa kuntalain 97 §:n esteellisyysperustetta. Muihin kunnan luottamushenkilöihin kuin valtuutettuihin valtuustossa samoin kuin kunnan palveluksessa oleviin henkilöihin ja kunnan tilintarkastajaan sovelletaan hallintolain 28.1 §:n esteellisyysperusteita: osallisuusjääviä, edustusjääviä, intressijääviä, palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejääviä, yhteisöjääviä ja yleislausekejääviä. Esteellisyydestä säädetään osakeyhtiöiden osalta osakeyhtiölaissa (624/2006). Esteellisyysperusteiden soveltamiseen saa tukea Kuntaliiton verkkosivuilta: Esteellisyysperusteiden soveltamisala | Kuntaliitto.fi

Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan hyvän hallinnon toteutuminen. Sisäinen valvonta tarkoittaa johtamis- ja toimintatapaa, jolla varmistetaan, että toiminta on lainmukaista ja päätöstenmukaista, tuloksellista, taloudellista ja vaikuttavaa, luotettavasti raportoitavissa ja riskit hallinnassa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet on vahvistettu kaupunginhallituksessa 14.5.2018 § 101, ja ne tarkistetaan vuoden 2026 aikana.

Esityslistan liitteenä on luonnos Keuruun kaupungin hyvän hallinnon periaatteista. Oheismateriaalina ovat Keuruun kaupungin eettiset ohjeet, jotka valtuusto on hyväksynyt 9.6.2025 § 45, Esteellisyysperusteet-diasarja sekä uusi Kuntaliiton Korruptio ja eettisyys -opas.

Toimivalta

Kuntalain § 39 mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenpidosta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Valmistelija

Konsernipalvelujohtaja Päivi Vauhkonen, paivi.vauhkonen(at)keuruu.fi, p. 040 158 1656

Esittelijä

Kaupunginjohtaja

Tiedoksi

Muutoksenhaku