Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 01.09.2025/Pykälä 222

KH 01.09.2025 § 222  

290/00.04.02/2025  

Valmistelija Kaupunginjohtaja Janne Teeriaho, janne.teeriaho(at)keuruu.fi, p. 040 652 7256

Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että Keuruun kaupunki liittyy energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026-2035 ja valtuuttaa kiinteistöpalvelupäällikön allekirjoittamaan sopimuksen.

EL 19.08.2025 § 49 

Valmistelija Kiinteistöpalvelupäällikkö Mika Laulainen

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Esittelijä Elinvoimajohtaja Määttä Timo

Päätösehdotus Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Keuruun kaupunki liittyy energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026-2035 ja valtuuttaa kiinteistöpalvelupäällikön allekirjoittamaan sopimus.

Selostus

Energiansäästöä ja energiatehokuutta on edistetty valtion, elinkeinoelämän ja kuntien välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Sopimustoiminta on ollut keskeinen ja kustannustehokas keino energiapolitiikan toimeenpanossa. Kyseinen sopimus jatkaisi keskeytyksettä energiatehokkuussopimustoimintaa vuoden 2025 lopussa päättyvän sopimuskauden jälkeen. Keuruun kaupunki on kuulunut energiatehokkuussopimukseen myös ajalla 2018-2025.

Ministeriö toteuttaa energiatehokkuussopimustoiminnalla hallituksen energiapolitiikkaa, jossa energiansäästöllä ja energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen sija.  Kansallisen, voimassa olevan ilmastolain (423/2022) keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Energiatehokkuuden parantamisella edistetään myös hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.   Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä asemassa energiatehokkuusdirektiivin ((EU) 2023/1791) 8 artiklan toimeenpanossa ja sen kansallisesti sitovan loppuenergian energiansäästövelvoitteen saavuttamisessa.  Energiatehokkuussopimustoiminta tukee myös energiatehokkuus ensin -periaatteen sekä useiden muiden energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen kansallisten velvoitteiden toimeenpanoa.

Sopimusosapuolet ovat pitäneet vapaaehtoista sopimusmenettelyä toimivana ja tuloksellisena energiapolitiikan toimeenpanokeinona ja ovat pyrkineet edistämään sopimuksen sisältämien toimenpiteiden toteuttamista. Sopimusosapuolten tavoitteena on, että sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino.

Julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee useiden energiatehokkuusdirektiivissä (EED) asetettujen velvoitteiden toimeenpanoa, koskien mm. julkisen sektorin johtoasemaa energiatehokkuudessa ja rakennusten energiatehokkuutta (5 ja 6 artiklat), julkisten hankintojen energiatehokkuutta (7 artikla), energiakatselmuksia (11 artikla), neuvontaa ja viestintää (22 ja 24 artikla), kuntien lämmityksen ja jäähdytyksen arviointia ja suunnittelua (25 artikla) sekä energiapalvelujen käyttöä (29 artikla).

EED 6 artiklassa säädetään korjausvelvoitteesta, jonka mukaan vähintään 3 prosenttia julkisten elinten omistamien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta tulisi korjata vuosittain vähintään lähes nollaenergiarakennuksiksi tai päästöttömiksi rakennuksiksi. Korjausvelvoitteen sijaan jäsenvaltiot voivat soveltaa vaihtoehtoista lähestymistapaa, jolla saavutetaan vastaava energiansäästö.   Vaihtoehtoisella lähestymistavalla tulee kansallisesti saavuttaa sama energiansäästö, joka saavutettaisiin korjausvelvoitteen kautta. Suomessa 6 artiklan mukaista vastaavaa energiansäästöä tavoitellaan energiatehokkuussopimuksen kautta.

Sopimus tukee olennaisesti myös muuta julkisella alalla tehtävää energiatehokkuus- ja ilmastotyötä.

Sopimuksen tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä ja osaltaan varmistaa, että niin kansallisesti asetetut kuin EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset tavoitteet saavutetaan kaudella 2021–2035. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on myös merkittävästi vaikuttaa kansallisesti EU:n yhteisten, vuodelle 2030 asetettujen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee myös useiden muiden energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen velvoitteiden toimeenpanoa.

Sopimukseen liittyjä asettaa lähtökohtaisesti vähintään 10 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen sopimuskaudelle 2026–2035 ja välitavoitteen 6 prosenttia vuodelle 2030.